芬蘭-烏戈爾語族

維基百科,自由的百科全書
跳到: 導覽搜尋
芬蘭-烏戈爾語族
地理分佈: 東歐北歐北亞
譜系學分類 烏拉爾語系
  • 芬蘭-烏戈爾語族
分支:
ISO 639-2 / 5: fiu

芬蘭-烏戈爾語族(也譯稱為芬-烏戈爾語族芬諾-烏戈爾語族)是烏拉爾語系的一支,多數語言學家認為芬蘭語匈牙利語愛沙尼亞語都包含在此語族中。與歐洲其他地方使用的語言不同,芬蘭-烏戈爾語族並不屬於印歐語系。很多使用人口較少的芬蘭-烏戈爾諸語言都屬瀕危、接近消亡。

語言分類[編輯]

烏拉爾語言的分佈。圖中的 Nenets, Enets, Selkup, Nganasan 屬薩莫耶德語族。其他是芬蘭-烏戈爾語族。

芬蘭-烏戈爾語族

常見詞彙[編輯]

以下是從 Encyclopædia Britannica(大英百科全書)與 Hakkinen 1979 中節選的該語族同源詞舉隅。左側的英語翻譯對應的是原始語的含義,這些同源詞在各語言中的含義可能已發生改變。

英語 芬蘭語 愛沙尼亞語 北薩米語 伊納里薩米語 馬里語 科米語 漢特語 匈牙利語 構擬的原始芬蘭-烏戈爾語
heart sydän, sydäm- süda, südam- - - šüm śələm səm szív *śüδä(-mɜ) (*śiδä(-mɜ))
lap syli süli salla, sala solla šəl syl jöl öl *süle (*sile)
vein suoni soon suotna, suona suona šön sən jan ín 'sinew' *se̮e̮ne
go mennä, men- minna, min- mannat moonnađ mije- mun- mən- menni, megy *mene-
fish kala kala guolli, guoli kyeli kol kul hal hal *kala
hand käsi, käte-
gen. käden, part. kättä
käsi, kät-
gen. käe, part. kätt
giehta, gieđa kieta kit ki köt kéz *käte
eye silmä silm čalbmi, čalmmi čalme šinča śin sem szem *śilmä
ice jää jää jiekŋa, jieŋa jiena ij ji jöŋk jég *jäŋe
louse täi täi dihkki tikke tij toj tögtəm tetű *täje

拼寫注意事項[編輯]

數詞[編輯]

以下是使用芬蘭語、愛沙尼亞語、佛羅語、北薩米語、厄爾茲亞語、草原馬里語、曼西語、匈牙利語和重構的原始芬蘭烏戈爾語書寫的 1-10。斜體字表示該數字並不能由重構的原始芬蘭烏戈爾語演變出來。

數目 波羅的海芬蘭語 薩米語 莫爾多維亞語支 馬里語 彼爾姆語支 烏戈爾語支 原始芬蘭-烏戈爾語
芬蘭語 愛沙尼亞語 佛羅語 利沃尼亞語 北薩米語 伊納里薩米語 厄爾茲亞語 莫克沙語 草原馬里語 科米語 曼西語 漢特語 匈牙利語
1 yksi
gen. yhden, part. yhtä
üks
gen. ühe, part. üht(e)
ütś ikš okta ohta vejke fkä ikte ətik äkwa ĭt egy[1] *ükte
2 kaksi
gen. kahden, part. kahta
kaks
gen. kahe, part. kaht(e)
katś kakš guokte kyeh´ti kavto kaftə kokət kɨk kityg kät kettő/két *kakta
3 kolme kolm kolm kuolm golbma kulma kolmo kolmə kumət kuim hurum koləm három, harm- *kolme
4 neljä neli nelli nēļa njeallje nelji ńiľe nilä nələt nəľ nila ńelä négy *neljä
5 viisi viis viiś vīž vihtta vitta veƭe vetä wizət vit ät wet öt *viite
6 kuusi kuus kuuś kūž guhtta kutta koto kotə kuðət kvajt hot kut hat *kuute
7 seitsemän seitse säidse seis čieža čiččam śiśem sisäm šəmət sizim sat hét N/A
8 kahdeksan kaheksa katõsa kōdõks gávcci käävci kavkso kafksə kandaš(e) kəkjamɨs ńololow nyolc N/A
9 yhdeksän üheksa ütesä īdõks ovcci oovce vejkse veçksə indeš(e) əkmɨs ontolow kilenc N/A
10 kymmenen kümme kümme kim logi love kemeń keməń lu das low loŋət tíz *luke

參考資料[編輯]

  1. ^ According to Zaich, Gábor. Etimológiai szótár. : 167 [2006]. ISBN 963 7094 01 6 (匈牙利語). , the Hungarian word for "one" is an internal development, i.e. it is not related to the Proto-Finno-Ugric *ükte

外部連結[編輯]