芬兰-乌戈尔语族

维基百科,自由的百科全书
跳转至: 导航搜索
芬兰-乌戈尔语族
地理分佈: 东欧北欧北亚
谱系学分类 乌拉尔语系
  • 芬兰-乌戈尔语族
分支:
ISO 639-2 / 5 fiu

芬蘭-烏戈爾語族(也譯稱為芬-烏戈爾語族芬諾-烏戈爾語族)是烏拉爾语系的一支,多数语言学家认为芬蘭语匈牙利语爱沙尼亚语都包含在此语族中。与欧洲其他地方使用的语言不同,芬蘭-烏戈爾語族并不属于印欧语系。很多使用人口較少的芬蘭-烏戈爾諸語言都属濒危、接近消亡。

语言分类[编辑]

乌拉尔语言的分布。图中的 Nenets, Enets, Selkup, Nganasan 属萨莫耶德语族。其他是芬兰-乌戈尔语族。

芬兰-乌戈尔语族

常见词汇[编辑]

以下是从 Encyclopædia Britannica(大英百科全书)与 Hakkinen 1979 中节选的该语族同源词举隅。左侧的英语翻译对应的是原始语的含义,这些同源词在各语言中的含义可能已发生改变。

英语 芬兰语 爱沙尼亚语 北萨米语 伊纳里-萨米语 马里语 科米语 汉特语 匈牙利语 构拟的原始芬蘭-烏戈爾語
heart sydän, sydäm- süda, südam- - - šüm śələm səm szív *śüδä(-mɜ) (*śiδä(-mɜ))
lap syli süli salla, sala solla šəl syl jöl öl *süle (*sile)
vein suoni soon suotna, suona suona šön sən jan ín 'sinew' *se̮e̮ne
go mennä, men- minna, min- mannat moonnađ mije- mun- mən- menni, megy *mene-
fish kala kala guolli, guoli kyeli kol kul hal hal *kala
hand käsi, käte-
gen. käden, part. kättä
käsi, kät-
gen. käe, part. kätt
giehta, gieđa kieta kit ki köt kéz *käte
eye silmä silm čalbmi, čalmmi čalme šinča śin sem szem *śilmä
ice jää jää jiekŋa, jieŋa jiena ij ji jöŋk jég *jäŋe
louse täi täi dihkki tikke tij toj tögtəm tetű *täje

拼写注意事项[编辑]

數詞[编辑]

以下是使用芬兰语、爱沙尼亚语、佛罗语、北萨米语、Erzya、Meadow Mari、Masi、匈牙利语和 重構的原芬蘭烏戈爾語书写的 1-10。斜體字表示該數字並不能由重構的原芬蘭烏戈爾語演變出來。

數目 波羅的海芬蘭語 薩米語 Mordvinic Mari Permic Ugric 原芬兰-乌戈尔语
芬兰语 爱沙尼亚语 佛罗语 Livonian 北薩米語 Inari Sami Erzya Moksha Meadow Mari Komi Mansi Khanty 匈牙利語
1 yksi
gen. yhden, part. yhtä
üks
gen. ühe, part. üht(e)
ütś ikš okta ohta vejke fkä ikte ətik äkwa ĭt egy[1] *ükte
2 kaksi
gen. kahden, part. kahta
kaks
gen. kahe, part. kaht(e)
katś kakš guokte kyeh´ti kavto kaftə kokət kɨk kityg kät kettő/két *kakta
3 kolme kolm kolm kuolm golbma kulma kolmo kolmə kumət kuim hurum koləm három, harm- *kolme
4 neljä neli nelli nēļa njeallje nelji ńiľe nilä nələt nəľ nila ńelä négy *neljä
5 viisi viis viiś vīž vihtta vitta veƭe vetä wizət vit ät wet öt *viite
6 kuusi kuus kuuś kūž guhtta kutta koto kotə kuðət kvajt hot kut hat *kuute
7 seitsemän seitse säidse seis čieža čiččam śiśem sisäm šəmət sizim sat hét N/A
8 kahdeksan kaheksa katõsa kōdõks gávcci käävci kavkso kafksə kandaš(e) kəkjamɨs ńololow nyolc N/A
9 yhdeksän üheksa ütesä īdõks ovcci oovce vejkse veçksə indeš(e) əkmɨs ontolow kilenc N/A
10 kymmenen kümme kümme kim logi love kemeń keməń lu das low loŋət tíz *luke

參考資料[编辑]

  1. ^ According to Zaich, Gábor. Etimológiai szótár. : 167 [2006]. ISBN 963 7094 01 6 (匈牙利文). , the Hungarian word for "one" is an internal development, i.e. it is not related to the Proto-Finno-Ugric *ükte

外部链接[编辑]