芬兰社会主义工人共和国

维基百科,自由的百科全书
跳到导航 跳到搜索
芬兰社会主义工人共和国
Suomen sosialistinen työväentasavalta

1918年
國旗 國徽
芬兰位置图
红色:芬兰红军曾占有的地区(芬兰社会主义工人共和国)
蓝色:芬兰白军曾占有的地区
首都 赫尔辛基
政体 社會主義共和國
总理 库尔勒沃·曼纳英语Kullervo Manner
歷史時期 芬蘭內戰
 - 建立 1918年1月29日
 - 終結 1918年5月5日

芬兰社会主义工人共和国芬蘭語Suomen sosialistinen työväentasavalta),简称红色芬兰,是1918年1月29日在芬兰内战期间,由芬兰人民代表团英语Finnish People's Delegation芬蘭語Suomen kansanvaltuuskunta)成立的一个短命社会主义共和国。“芬兰社会主义工人共和国”这一名称是在1918年3月,俄罗斯和红色芬兰谈判期间,由弗拉基米尔·列宁提出的。[1]红色芬兰的管辖地区以及白军与芬兰红军之间的分界线在1918年1月至2月间基本不变,直到3月白军发起总攻。[2]

历史[编辑]

1918年1月29日,红色芬兰独立。1918年2月23日,芬兰人民代表团英语Finnish People's Delegation奥托·威廉莫维奇·库西宁主导并制定了红色芬兰的宪法草案。该宪法并没有明显的马克思主义无产阶级专政色彩,而是提出了“民主社会主义”的概念。在1918年红色芬兰覆灭前,宪法草案并未正式通过。[3]

在芬兰一月革命后,一个重大问题摆在了红色芬兰的面前:民主制度在芬兰是否可行。由于没有宪法的约束,事实上,红色芬兰内部由赤卫队控制,充满了红色恐怖,“民主社会主义”并没有真正实行。[4]尽管红色芬兰可以通过3月1日的红色条约得到苏俄的援助,但是两个社会主义国家都只专注在国内事务上。[5]

最终,在德国的干涉下,芬兰王国的白军突破了红色芬兰的防线,5月5日统一了全芬兰,后建立芬兰共和国[6]白军胜利后,芬兰社会主义者分为两派。一派留在芬兰,服从芬兰共和国的制度,而另一派则逃往莫斯科流亡,并支援社会主义革命。[7]

参见[编辑]

来源[编辑]

  1. ^ Rinta-Tassi 1986,第73–113页, Keränen et. al 1992,第88, 106页, Manninen 1995,第21–32页
  2. ^ Keränen et. al 1992,第88–90页
  3. ^ Upton 1973,第105–142页, Rinta-Tassi 1986,第19–24, 30–33, 497–504页, Alapuro 1988,第167–176页, Keränen et. al 1992,第88, 102页, Piilonen 1993,第486–627页, Jussila 2007,第287–288页, Suodenjoki 2009,第249–269页
  4. ^ The relation between democracy and revolution was contradictory for the socialists, as the February Revolution empowered the lamed Finnish Parliament, until July 1917; restoration of the socialists' power in the Parliament was among the main goals of the January Revolution 1918. The Finnish Red-White conflict of 1918 has been described as Class War, Rebellion, (Red) Revolt and Abortive (Red) Revolution by the Finnish Red veterans, Kettunen 1986,第9–89页, Rinta-Tassi 1986,第497–504页, Piilonen 1993,第486–627页
  5. ^ Edvard Gylling was primus motor of start of the Finnish-Russian talks for the Red Treaty; among other things he aimed to work for peace talks between the Finnish Whites and Reds, by diminishing the Russian influence in Finland. The Finnish bolsheviks, few in number, but influental and active in the Finnish Red Guards supported Lenin's Russian federalism. The Finns got Petsamo, but the question of Aunus and Viena remained open, Rinta-Tassi 1986,第417–429页, Klemettilä 1989,第163–203页, Keränen et. al 1992,第106页, Piilonen 1993,第486–627页, Manninen 1995,第21–32页, Jussila 2007,第287–288页
  6. ^ In fact, Lenin's "socialist" power policy followed that of the former Romanov empire; the geopolitical position of a country determined the way it was treated by the Russian leadership (e.g. Poland vs. Finland), Rinta-Tassi 1986,第24–28页, Klemettilä 1989,第163–203页, Jussila 2007,第282–288页
  7. ^ Rinta-Tassi 1986,第19-22, 497–504页, Jussila 2007,第287–288页

参考资料[编辑]

  • Alapuro, Risto, State and Revolution in Finland. University of California Press, Berkeley, 1988, ISBN 0-520-05813-5 .
  • Jussila, Osmo (2007), Suomen historian suuret myytit. WSOY, ISBN 978-951-0-33103-3.
  • Keränen Jorma, Tiainen Jorma, Ahola Matti, Ahola Veikko, Frey Stina, Lempinen Jorma, Ojanen Eero, Paakkonen Jari, Talja Virpi & Väänänen Juha (1992), Suomen itsenäistymisen kronikka. Gummerus, ISBN 951-20-3800-5.
  • Kettunen, Pauli (1986), Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus: tutkimus sosialidemokratiasta ja ammattiyhdistysliikkeestä Suomessa 1918-1930. Historiallisia tutkimuksia 138. Gummerus, Jyväskylä, ISBN 951-9254-86-2.
  • Klemettilä, Aimo (1989), Lenin ja Suomen kansalaissota. In: Numminen J., Apunen O., von Gerich-Porkkala C., Jungar S., Paloposki T., Kallio V., Kuusi H., Jokela P. & Veilahti V. (eds.) Lenin ja Suomi II, pp. 163–203, ISBN 951-860-402-9.
  • Manninen, Ohto (1995), Vapaussota - osana suursotaa ja Venäjän imperiumin hajoamista. In: Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (eds.) Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas, pp. 21–32, ISBN 951-0-20174-X.
  • Piilonen, Juhani (1993), Rintamien selustassa. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, II Taistelu vallasta, pp. 486–627, ISBN 951-37-0728-8.
  • Rinta-Tassi, Osmo (1986), Kansanvaltuuskunta Punaisen Suomen hallituksena. Opetusministeriö, ISBN 951-860-079-1.
  • Suodenjoki, Sami (2009), Siviilihallinto. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, pp. 246–269, ISBN 978-951-0-35452-0.
  • Upton, Anthony F., The Communist Parties of Scandinavia and Finland. Weidenfeld & Nicolson, London, ISBN 0-297-99542-1, 1973 .

外部链接[编辑]